Child-researcher relationships in child protection research. An integrative review

Abstract

In research with children, particularly those in contact with social and health services, researchers face ethical challenges and have stringent ethical obligations. One obligation regards the need for researchers to adopt a reflexive approach to considering how children’s perspectives and experiences are represented. In this paper, the nature of child-researcher relationships and researchers’ positions are examined to further understanding of how to account for the impact of contexts on meaning making in research with children. An integrative literature review of articles concerned with child protection identified a paucity of researcher accounts of reflexivity. The review articles containing reflections on the role of social positions and relationship are analysed using Pierre Bourdieu’s notions of epistemic reflexivity. Bourdieu conceives of research relationships as social relationships, where the personal history of the researched and researcher and their social positions affect research processes. Integration of Bourdieu’s theory with the strategies described in the identified articles provides a provisional four-dimensional approach to reflexivity, that researchers could usefully apply in future research. Further reflexivity in social-work research with children is called for, so that understanding of the possible dimensions of reflexivity are extended.

TIIVISTELMÄ
Alaikäisiin, ja erityisesti lastensuojelun asiakkaina oleviin lapsiin liittyvässä tutkimustoiminnassa on läsnä monia eettisiä haasteita ja tutkijoita velvoittavia tutkimuseettisiä periaatteita Yksi tärkeä eettinen velvollisuus on reflektoida sitä, miten tutkijoiden on mahdollista tavoittaa lasten kokemuksia ja näkemyksiä. Tässä artikkelissa analysoidaan tutkijoiden ja lasten välisiä suhteita ja tutkimuskontekstien merkitystä lapsiin liittyvissä tutkimusprosesseissa. Artikkeli on integratiivinen kirjallisuuskatsaus lastensuojelua koskettavista tutkimusartikkeleista. Artikkelin tulosten mukaan lastensuojelututkijat harvemmin reflektoivat omaa asemaansa tai lasten ja tutkijoiden välisiä suhteita. Katsaukseen valittuja tutkimusartikkeleita analysoitiin Pierre Bourdieun episteemisen refleksiivisyyden käsitteen avulla, suunnaten tarkastelun erityisesti tutkijoiden ja lasten sosiaalisiin asemiin ja suhteisiin. Bourdieun mukaan tutkijan ja tutkittavien väliset suhteet ovat ensisijaisesti sosiaalisia suhteita, sillä tutkimukseen osallistuvien historialla ja sosiaalisilla asemilla on merkitystä tutkimusprosesseissa. Bourdieun käsitteiden avulla analysoidun kirjallisuuskatsausaineiston perusteella muodostettiin neljään ulottuvuuteen perustuva refleksiivinen lähestymistapa, jota tutkijat voivat hyödyntää. Artikkelissa peräänkuulutetaan tarvetta huomioida refleksiivisyys kokonaisvaltaisesti, sillä lapsia tutkittaessa se on erityisen tärkeää.